Nimenomaan globaali muutos on välttämätön. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomella on vaikutusvaltaa asiaan hyvin vähän. Omat päästömme ovat promilleluokkaa – sen sijaan suurimmat, ja päästöjään kasvattavat, saastuttajamaat eivät ole edes mukana ilmastopolitiikassa. Kyseisten maiden pitäisi itse tehdä toimet globaalin ilmaston hyväksi. Suomen vaikutus globaalille tasolle toteutuu parhaiten EU:n jäsenenä. Kannatamme esimerkiksi ilmastotulleja koko EU:n kauppa-alueelle.

Ilmastorintaman kommentit:

Mikäli rajoitumme Perussuomalaisten ehdottamiin hiilitulleihin, niin vaikutusvaltamme todellakin on hyvin pientä. 

Ilmastorintama näkee Perussuomalaisten peräänkuuluttamat hiilitullit hyödyllisinä ainoastaan yhdistettynä hiilipäästöjen hinnoitteluun ja mieluiten kansainväliseen ilmastosopimukseen. Tässä tilanteessa niistä voi olla erittäin merkittävää hyötyä, koska tällöin tullit edistävät tiukempaa ilmastopolitiikkaa valtioiden tasolla ja mahdollistavat nykyistä tiukemman ilmastopolitiikan turvaamalla kansainvälinen kilpailukyky. Yksinään hiilitullit eivät kuitenkaan tee ilmastopäästöille juuri mitään.

EU:n tasolla ilmastotulleista voi kuitenkin olla toinenkin hyöty, kun se yhdistetään hiilipäästöjen hinnoitteluun. Tällöin hiilitullien avulla voidaan turvata EU:n teollisuuden kilpailukyky ja hiilipäästöjen hinnat nostettua huomattavasti korkeammiksi kuin mitä on mahdollista päästökaupan tapauksessa.

Perussuomalaisten vastauksesta käy ilmi, että keinonne ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi globaalilla tasolla ovat todellakin hyvin rajalliset. Jos ainoa ratkaisunne on hiilitullit, ei tämä riitä alkuunkaan.

Suosittelemme tutustumaan ehdotukseen hiilimaksu ja hiiliosinko -järjestelmän käyttöön ottamiseksi EU:ssa. Tästä on juuri käynnistetty EU:n laajuinen kansalaisaloite. Jokaisen ilmastosta huolestuneen kannattaa allekirjoittaa aloite heti: https://citizensclimateinitiative.eu/

Toivomme Perussuomalaisten tutustuvan tähän aloitteeseen ja vastaamme mielellämme, mikäli aloitteeseen liittyen herää kysymyksiä: info@ilmastorintama.fi

Oletamme ehdotuksen miellyttävän Perussuomalaisia, koska se vastaa Perussuomalaisten huoleen teollisuuden kilpailukyvystä.

Mitä tulee omien päästöjemme pienuuteen, niin tämä ei pidä paikkaansa millään tavalla tarkasteltuna. EU on maailman kolmanneksi suurin saastuttaja ja Suomen velvollisuus on tehdä päästövähennyksistä oma osuutensa. Suomen ja EU:n päästötavoitteet eivät kumpikaan vastaa Pariisin ilmastosopimuksen kahden asteen tavoitetta, johon Suomikin on sitoutunut.

Miten voimme vaatia muiden vähentävän päästöjään ilmastotieteen edellyttämässä mittaluokassa, jos emme itsekään tee niin?

Saastuttaja maksaa -tyyppinen ratkaisu vaikuttaa hyvältä. Olemme muutenkin pyrkineet edistämään tällaista ajattelua. Nyt ilmastosopimuksia toteutetaan maanosien välillä nurinkurisesti siten, että siellä, missä päästöinvestoinnit ovat suhteessa edullisimpia, edellytetään minimaalisia päästövähennyksiä. Vastaavasti siellä, missä päästöinvestoinnit ovat suhteessa kaikkein kalleimpia, vaaditaan maksimaalisia vähennyksiä. Myös epäsuhtaa ilmastorahastoissa on korjattava. Kaikista pahinta on kuitenkin se, jos luodaan kannustinjärjestelmä, jossa puhtaimpia ratkaisuja toteuttaneet maat tosiasiassa subventoivat saastuttavia maita. Tähän  asti  Suomi  on  tehnyt  ilmastotoimien  osalta  enemmän kuin oman osansa. Suomen hiilidioksidipäästöt henkeä kohti ovat eurooppalaista keskitasoa, vaikka meillä on suuri lämmitystarve ja pitkät etäisyydet. Lisäksi Suomessa on runsaasti energiaintensiivistä teollisuutta, kuten paperiteollisuus ja raskas metalliteollisuus, joiden tuotteet menevät suurelta osin vientiin.

Ilmastorintaman kommentit:

Kaikki maat perustelevat päästövähennystavoitteensa oman maansa erityispiirteillä: Puolassa on historiallisesti käytetty paljon hiilivoimaa ja muutoksen tekeminen tulisi kalliiksi, Saksan on turvattava teollisuutensa kilpailukyky, Baltian maat tarvitsevat talouskasvun ylläpitämiseksi edullista energiaa öljyliuskeesta jne.

Juuri tämän takia kansallisista päästövähennyksistä ei olla päästy sopuun YK:n ilmastoneuvotteluissa ja juuri tämän takia tarvitsemme uuden neuvottelumallin ja Pariisin ilmastosopimuksen rinnalle Saastuttaja maksaa -hankkeen ajaman ilmastosopimuksen.

Hyvä, että Perussuomalaiset kannattavat tätä aloitetta.

Sen sijaan väite, että "Tähän asti  Suomi  on  tehnyt ilmastotoimien osalta  enemmän kuin oman osansa", ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa millään mittarilla tarkasteltuna.

Suomen nykyiset päästöt ja ilmastotavoitteet eivät kumpikaan ole yhteensopivia Pariisin ilmastosopimuksessa sovitun kahden asteen tavoitteen kanssa. Ei, vaikka kuinka otettaisiin huomioon Suomen erityispiirteet.

Hyvää:

Ymmärrys siitä, että ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää globaaleja toimia ja Saastuttaja maksaa -hankkeen ajaman ilmastosopimuksen kannattaminen.

Huonoa:
Haluttomuus sitoutua ilmastotieteen edellyttämiin päästövähennyksiin ja muiden syyttäminen saastuttamisesta. Ainoa Perussuomalaisten esittämä keino globaaleihin päästöihin vaikuttamiseksi on hiilitullit, jotka yksinään ovat täysin tehottomia (kts. Kysymys #1 yllä).

Kannattaako äänestää:
No ei todellakaan. Jos puolue itsekin sanoo, että heillä on vaikutusvaltaa asiaan vain hyvin vähän, niin eiköhän ilmastosta huolestuneen kannattaa valita jokin toinen puolue jo ihan tällä perusteella.

EU:n on oltava ilmastopolitiikkaa eteenpäin puskeva voima sekä esimerkillään että aktiivisella panoksellaan kansainvälisissä neuvotteluissa ja aloitteissa. Siksi ensimmäinen asia on hyväksyä EU:n pitkän aikavälin strategiaksi hiilineutraalius 2050. Se antaa tukevan selkänojan systeemiselle muutokselle.

EU:n päästökauppaa on tiukennettava ja laajennettava, jotta hiilidioksidipäästöjen hinta nousee ja alkaa markkinavetoisesti vauhdittaa tarvittavaa muutosta. Lisäksi T&K&I -rahoitusta on lisättävä uusien ratkaisujen löytämiseksi läpi yhteiskunnan.

Kiertotalouden vauhdittaminen on osa systeemistä muutosta, jossa talousjärjestelmä saatetaan maapallon ekologisen kantokyvyn rajoihin.

Ilmastorintaman kommentit:

Ilmastorintama on samoilla linjoilla lähes kaikesta. Yhtä asiaa haluamme kuitenkin täsmentää.

Päästökaupan tiukentaminen ja laajentaminen ei ole ainoa vaihtoehto. Päästökaupan tiukentaminen on vaikeaa, koska se rasittaa EU:n teollisuuden kilpailukykyä. Sen sijaan, että yritämme tiukentaa päästökauppaa, voimme ottaa päästökaupan ohessa käyttöön hiilimaksu ja hiiliosinko -järjestelmän, joka ei rasita teollisuuden kilpailukykyä ollenkaan. Tämä vastaisi samalla tarpeeseen laajentaa päästökauppa koskemaan kaikkia EU:n päästöjä.

Hiilimaksu ja hiiliosinko -järjestelmän käyttöön ottamiseksi on juuri käynnistetty EU:n laajuinen kansalaisaloite. Jokaisen ilmastosta huolestuneen kannattaa allekirjoittaa aloite heti: https://citizensclimateinitiative.eu/

Toivomme Keskustan tutustuvan tähän aloitteeseen ja vastaamme mielellämme, mikäli aloitteeseen liittyen herää kysymyksiä: info@ilmastorintama.fi

​On arvokasta, että erilaisia malleja päästöjen hinnoittelemiseksi pohditaan ja kehitetään. Keskusta on valmis tukemaan toteuttamiskelpoisia aloitteita ja keinoja hiilidioksidipäästöjen maailmanlaajuisen hinnan nostamiseksi Pariisin sopimuksen puitteissa. Päästökauppajärjestelmien kytkeminen toisiinsa, hiiliverot, fossiilisen tuista luopuminen ja erilaiset markkinamekanismit ovat välttämättömiä lämpenemisen pysäyttämiseksi 1,5 asteeseen.

Ilmastorintaman kommentit:

Hyvä. Ei mitään lisättävää.

Hyvää:

Ymmärrys siitä, että ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää globaaleja toimia ja Saastuttaja maksaa -hankkeen ajaman ilmastosopimuksen kannattaminen.

Huonoa:
Vaikka Keskusta on sitoutunut ajamaan EU:n hiilineutraaliustavoitteen asettamista vuodelle 2050, on Keskustan aiempi toiminta EU:n ilmastopolitiikassa ollut vähemmän mairittelevaa. Keskusta on jatkuvasti vaatinut erivapauksia turpeen energiakäytölle ja pyrkinyt neuvottelemaan ilmaston kannalta arveluttavia laskentasääntöjä hiilinieluille.

Lisäksi Keskusta ei ole ajanut kotimaista ilmastopolitiikkaa, joka olisi linjassa 1,5 asteen tai edes 2 asteen tavoitteen kanssa.

Kannattaako äänestää:
Keskustalla on hyviä lähtökohtia. Koska Keskusta kuitenkin vetää joka käänteessä kotiinpäin ilmaston kustannuksella, parempiakin vaihtoehtoja on.

SDP pitää tärkeänä, että EU:n tavoitteita ja politiikkaa uudistetaan, jotta EU-maat pysyvät linjassa 1,5 tavoitteen kanssa.

Euroopan unionin päästövähennystavoitetta vuodelle 2030 täytyy kiristää. Voimme viedä hyväksi koettuja ratkaisuja maailmalle ja näin olla kokoamme suurempi toimija. Olennaista on vähentää päästöjä mm. luopumalla fossiilisista polttoaineista nopeasti mutta kestävästi sekä vahvistaa samalla hiilensidontaa ilmakehästä.

​

EU:n 2030-tavoitteen kiristäminen tarkoittaa, että myös EU:n päästökauppaan tulee tehdä tiukennuksia ja varmistaa sen ohjausvaikutus.  

Verotukseen on luotava yhteisiä EU-tason ympäristökriteerejä, hiilitullien tai hiiliveron käyttöönotto on selvitettävä. Verojärjestelmää on uudistettava tukemaan kestävää kehitystä.

Ilmastorintaman kommentit:

SDP tyytyy tarkastelemaan asiaa lähes yksinomaan EU:n mittakaavassa. Kysymyksessä kuitenkin peräänkuulutetaan globaaleja toimia, koska EU:n päästöt ovat alle 10 % globaaleista päästöistä. Tämä puoli jää lähes kokonaan vastaamatta.

Ainoa viittaus EU:n ulkopuolisiin päästöihin vaikuttamiseen on lause: "Voimme viedä hyväksi koettuja ratkaisuja maailmalle ja näin olla kokoamme suurempi toimija." Ilmastorintama pyysi täsmennystä, että mihin ratkaisuihin SDP mahtaa tällä viitata ja miten toimia SDP esittää sen edistämiseksi, että näitä ratkaisuja otettaisiin käyttöön EU:n ulkopuolella? SDP ei ole vastannut mitään näihin täsmentäviin kysymyksiin.

Päästökaupan tiukentaminen ja laajentaminen ei ole ainoa vaihtoehto tiukennettujen 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi. Päästökaupan tiukentaminen on vaikeaa, koska se rasittaa EU:n teollisuuden kilpailukykyä. Sen sijaan, että yritämme tiukentaa päästökauppaa, voimme ottaa päästökaupan ohessa käyttöön hiilimaksu ja hiiliosinko -järjestelmän, joka ei rasita teollisuuden kilpailukykyä ollenkaan. Tämä vastaisi samalla tarpeeseen laajentaa päästökauppa koskemaan kaikkia EU:n päästöjä.

Hiilimaksu ja hiiliosinko -järjestelmän käyttöön ottamiseksi on juuri käynnistetty EU:n laajuinen kansalaisaloite. Jokaisen ilmastosta huolestuneen kannattaa allekirjoittaa aloite heti: https://citizensclimateinitiative.eu/

Toivomme SDP:n tutustuvan tähän aloitteeseen ja vastaamme mielellämme, mikäli aloitteeseen liittyen herää kysymyksiä: info@ilmastorintama.fi

On tärkeää, että Pariisin ilmastosopimuksen takana pysytään laajasti ja panokset laitetaan sopimuksen toimeenpanoon, jotta päästöjen kasvu globaalisti taittuu.

Pariisin sopimuksen puitteissa tulee voida tehokkaasti velvoittaa maita päästöjen vähentämiseen.

EU:n päästökaupan kiristäminen ja sen ohjausvaikutuksen varmistaminen on olennaista.

Ilmastorintaman kommentit:

SDP ei vastaa kysymykseen ollenkaan, vaan puhuu ainoastaan Pariisin ilmastosopimuksen kehittämisestä sekä EU:n päästökaupan kiristämisestä. Rivien välistä tästä voi ymmärtää, että SDP asettaa toivon maiden kykyyn sitoutua riittäviin maakohtaisiin päästövähennyksiin Pariisin ilmastosopimuksen puitteissa. Yhteiskuntatieteiden valossa näin ei tule tapahtumaan ja siihen luottaminen tarkoittaisi käytännössä ilmastokatastrofin hyväksymistä. Toivottavasti SDP ei sentään sitä kannata.

Huomautimme asiasta ja pyysimme täsmennystä, mutta SDP ei ole vastannut.

Hyvää:

- EU:n 2030 päästötavoitteen kiristämisen kannattaminen

- Sen ymmärtäminen, että hiilitullien ja hiiliveron käyttöönottoa on selvitettävä. SDP tosin käyttää sanaa "tai". Tämän perusteella näyttää siltä, että SDP ei ole kovin hyvin perillä aihepiiristä, koska hiilitullit ja hiilivero eivät ole vaihtoehtoisia.

WTO:n sääntöjen puitteissa hiilitulleja ei ole edes sallittua asettaa, mikä kyseisellä talousalueella ei ole käytössä vastaavaa hiilipäästöjen verotusta tai muuta hinnoittelua.

Huonoa:
SDP:llä ei ole esittää mitään varteenotettavaa ehdosta päästöjen hillitsemiseksi globaalilla tasolla. Hiilitulleista ja hiiliverosta kyllä puhuvat, mutta eivät selvästikään ole kovinkaan perillä asiasta.

Kannattaako äänestää:
Ei. Tässä vaiheessa on ensiarvoisen tärkeää äänestää puoluetta, jolla on tarjota ratkaisuja globaalien päästöjen leikkaamisen nopealla aikataululla.

Suomen ja EU:n tulee tehdä oma osuutensa, jotta saamme pysäytettyä lämpenemisen globaalisti 1,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan. Se tarkoittaa, että olemme Suomessa nettohiilinegatiivisia 2030-luvun alussa, ja EU:n tasolla 2040. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen resepti on periaatteessa yksinkertainen: päästöt on saatava alas, hiilinielut ylös ja rahavirrat tukemaan ekologista jälleenrakennusta. Haluamme korjata EU:n päästövähennyssitoumuksen vastaamaan 1,5 asteen tavoitetta sekä laatia EU:lle hiilinielustrategian. Rahavirtojen osalta haluamme lopettaa ympäristölle haitalliset yritystuet, korjata päästökaupan, asettaa EU:n ulkorajoille hiilitullit ja lisätä ilmastorahoitusta.

Ilmastorintaman kommentit:

On erinomaista, että Vasemmisto ymmärtää kotimaisten päästövähennysten tärkeyden ja on valmis sitoutumaan niihin.

Ilmastorintama näkee Vasemmiston peräänkuuluttamat hiilitullit hyödyllisinä ainoastaan yhdistettynä hiilipäästöjen hinnoitteluun ja mieluiten kansainväliseen ilmastosopimukseen. Tässä tilanteessa niistä voi olla erittäin merkittävää hyötyä, koska tällöin tullit edistävät tiukempaa ilmastopolitiikkaa valtioiden tasolla ja mahdollistavat nykyistä tiukemman ilmastopolitiikan turvaamalla kansainvälinen kilpailukyky. Yksinään hiilitullit eivät kuitenkaan tee ilmastopäästöille juuri mitään.

EU:n tasolla ilmastotulleista voi kuitenkin olla toinenkin hyöty, kun se yhdistetään hiilipäästöjen hinnoitteluun. Tällöin hiilitullien avulla voidaan turvata EU:n teollisuuden kilpailukyky ja hiilipäästöjen hinnat nostettua huomattavasti korkeammiksi kuin mitä on mahdollista päästökaupan tapauksessa.

Rahavirtojen korjaamiseksi on lisäksi tarjolla lähestymistapa, joka on nopea, tehokas ja reilu: järjestelmä, joka yhdistää hiilimaksut ja ns. hiiliosingot.

Tämän järjestelmän käyttöön ottamiseksi on juuri käynnistetty EU:n laajuinen kansalaisaloite. Jokaisen ilmastosta huolestuneen kannattaa allekirjoittaa aloite heti: https://citizensclimateinitiative.eu/

Toivomme Vasemmiston tutustuvan tähän aloitteeseen ja vastaamme mielellämme, mikäli aloitteeseen liittyen herää kysymyksiä: info@ilmastorintama.fi

​Globaali, tai suurimpien talousalueiden yhteinen, sopimus hiilen hinnoittelusta olisi tervetullut. Kuitenkin jatkossakin tultaisiin todennäköisesti tarvitsemaan myös EU:n ja jäsenvaltioiden omaa ilmastopolitiikkaa.

Ilmastorintaman kommentit:

Ilman muuta kansainvälisen hiilimaksusopimuksen lisäksi tarvitaan lisäksi kansallista ilmastopolitiikkaa. Ylipäätään hiilipäästöjen hinnoittelu on vain yksi osa tarvittavista toimista päästöjen hillitsemiseksi ja hiilinielujen kasvattamiseksi.

Päästöjen globaali hinnoittelu ei yksinään riitä ilmastokriisin ratkaisemiseen. Se on kuitenkin täysin välttämätön osa ratkaisua. Ilman globaalia päästöjen hinnoittelua on päästövähennysten toteutuminen täysin mahdotonta, jonka Vasemmisto selvästikin ymmärtää painottaessaan rahavirtojen suuntaamisen tärkeyttä.

Hyvää:

Ymmärrys siitä, että ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää globaaleja toimia ja Saastuttaja maksaa -hankkeen ajaman ilmastosopimuksen kannattaminen.

Huonoa:

Vasemmisto ei tunnu vielä tuntevan aloitetta hiilimaksu ja hiiliosinko -järjestelmän käyttöönottamiseksi EU:ssa. Tämä on ymmärrettävää, koska aloite on aivan uusi. Tarkemmin täältä: https://citizensclimateinitiative.eu/ 

Kannattaako äänestää:
Kyllä. Vastanneista puolueista Vasemmisto on toistaiseksi ainoa, joka ajaa sekä tiukkaa kansallista ja EU:n sisäistä ilmastopolitiikka että tukee kansainvälistä sopimusta hiilipäästöjen hinnoittelemiseksi.

- Tärkein yksittäinen asia, jolla on globaalia vaikutusta, on puhtaan energiateknologian osaamisen rakentaminen ja vienti. Tähän tarvitaan sekä TKI-panostuksia, että myös lainsäädännöllisiä ja päästökauppaan liittyviä kannustimia, sekä kotimaassa että EU-tasolla. Tätä myös suomalainen teollisuus toivoo, koska suomalainen teollisuus on vähähiilisten ja fossiilivapaiden ratkaisuiden kehittämisessä kärkijoukoissa. (https://yle.fi/uutiset/3-10723075 https://yle.fi/uutiset/3-10759681 ) Lisäksi kannattaa jatkaa teknologiavientiä osana kehitysyhteistyötä. Suomi on ollut esimerkiksi tukemassa tuulivoima-alan kehittämistä Itä-Afrikassa ja on myös metsityshankkeiden merkittävä osaaja. Tämä voi olla Suomen osalta kaikkein kustannustehokkain tapa saada aikaan merkittäviä globaaleja ilmastohyötyjä.

- Teknologiaan liittyy myös esim. ydinvoiman (SMR) käyttöönotto kaupunkien kaukolämmöntuotannossa ja ydinvoiman osuuden lisääminen sähköntuotannossa globaalisti. Tämä tukee nopeaa siirtymää hiilivapaaseen yhteiskuntaan uusiutuvan energian (tuuli, aurinko, maalämpö ym.) rinnalla. Ydinvoimalla tuotetulla sähköstä on mahdollista tuottaa myös esim. vetyä liikennekäyttöön.

- Muita ratkaisuja, mitä Suomi voi olla edistämässä on mm.
o EU:n päästökauppajärjestelmää kiristäminen ja laajentaminen mm. kiinteistökohtaiseen lämmitykseen
o EU/globaalitason vero fossiilisille lentopolttoaineille.
o Rahtiliikenteen päästöjen vähentäminen. Suomessa on tähän liittyvää laivanrakennusteollista osaamista.
o Tuotteiden hiilijalanjälkimerkintöjen ja ehkä myös hiilitullien edistäminen EU-tasolla
o Kiertotalouden ja kierotalousajattelun edistäminen laajasti
o Verotuksen painopisteen suuntaaminen ympäristölle ja ilmastolle haitallisen kulutuksen verotukseen, työn verotuksen sijaan esim. SITRA:n kestävän kehityksen verouudistus –mallien mukaan.
o Ilmastoteeman pitäminen esillä Suomen EU-pj-kaudella.

Ilmastorintaman kommentit:

Vastauksessa on paljon hyviä ehdotuksia. Niistä juuri mikään ei kuitenkaan edistä systeemistä muutosta, jota kysymyksessä peräänkuulutettiin.

Lisäksi seuraava väite ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa: "Tärkein yksittäinen asia, jolla on globaalia vaikutusta, on puhtaan energiateknologian osaamisen rakentaminen ja vienti."

Teknologiavientiin panostaminen ei voi mitenkään ehtiä vaikuttamaan globaaleihin päästöihin riittävän nopeasti. Globaalien päästöjen on käännyttävä laskuun muutamassa vuodessa – teknologiavientiin panostamisen vaikutukset alkavat näkyä aikaisintaan vuosikymmenten päästä.

Tästä huolimatta kannatamme kaikkia esitettyjä toimenpiteitä. Ne eivät vaan edistä systeemistä muutosta, joten ne eivät yksinkertaisesti riitä.

Periaatteessa tällainen sopimuspohjainen järjestelmä kuulostaa hyvin järkevältä. Ajatusta päästökauppajärjestelmän laajentamisesta globaaliksi hiilipörssiksi / hiilimaksujärjestelmäksi täytyy kuitenkin harkita monesta näkökulmasta, sillä esitys on ollut vasta jonkin aikaa esillä ja esitettyjä malleja on monenlaisia. Sikäli kun järjestelmä kohdistuisi fossiilisten polttoaineiden tuotantoon ja kulutukseen ja keskittyy suuriin päästölähteisiin kuten energiantuotantoon, teollisuuteen ja liikenteeseen, ajatus voi olla hyvinkin järkevä. Ehdotuksissa hiilipörssiksi on yleensä mukana myös hiilinielut, eli niiden kautta voisi kanavoida rahoitusta esim. metsityshankkeisiin ja hiilensidontateknologiaan. Globaaliin hiilimaksujärjestelmään voi liittyä isoja käytännöllisiä haasteita: miten ja kuka järjestelmää valvoisi, miten kauppapaikka rakennetaan, onko sitä mahdollista kiertää, jne.

Ehdotuksissa henkilökohtaiseksi hiilitiliksi saattaa olla potentiaalisesti merkittäviä yksityisyydensuojaan ja yksilönvapauteen liittyviä ongelmia.

Ilmastorintaman kommentit:

Nyt menee puurot ja vellit sekaisin. Saastuttaja maksaa -hankkeen ehdottamassa hiilimaksusopimuksessa ei ole ollenkaan kysymys päästökaupan laajentamisesta, hiilipörssistä eikä henkilökohtaisesta hiilitilistä. Siinä ei myöskään ole mitään näihin liittyviä ongelmia – joita todellakin on hyvin paljon.

Pyydämme ystävällisesti tutustumaan ehdotukseen hieman tarkemmin.

"Sikäli kun järjestelmä kohdistuisi fossiilisten polttoaineiden tuotantoon ja kulutukseen ja keskittyy suuriin päästölähteisiin kuten energiantuotantoon, teollisuuteen ja liikenteeseen, ajatus voi olla hyvinkin järkevä."

Tällaista järjestelmää on ehdotettu otettavaksi käyttöön ensin EU:n laajuisena ja sen jälkeen globaalisti. Asiasta on juuri tehty EU:n kansalaisaloite (joka kaikkien ilmastosta huolestuneiden kannattaa allekirjoittaa heti). Pyydämme tutustumaan myös tähän aloitteeseen: https://citizensclimateinitiative.eu/ 

Hyvää:

Ymmärrys siitä, että ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää globaaleja toimia. Joskin heti täytyy myös huomauttaa, että globaalien päästöjen vähentäminen edellyttää systeemistä muutosta, jonka edistämiseksi ei esitetty mitään ehdotusta.

Huonoa:
- Luottaminen teknologiakehitykseen ja -vientiin.

- Systeemisen muutoksen edistämisen sijaan irrallisten toimenpiteiden listaaminen.

- Täydellinen ymmärtämättömyys Saastuttaja maksaa -hankkeen ajaman kansainvälisen hiilimaksusopimuksen toimintaperiaatteesta.

Kannattaako äänestää:
Ei.

Suomen pitää olla edelläkävijä ja aktiivisesti myös kansainvälisesti ajaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Kaikilla mailla on yhteinen vastuu ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. YK:n rooli korostuu, ja Suomen tulisi olla aktiivinen siinä, ja muissa kansainvälisissä elimissä, jossa voidaan yhteisvoimin johdattaa maita päästä pois hiilen käytöstä. Suomen tulisi osallistua aktiivisesti EU:n tavoitteiden mukaan päästöjen vähentämiseksi, uusiutuvan energiatuotannon lisäämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Tuetaan Suomessa kunnianhimoinen, pitkäkestoinen, ennakoitava ja vähäpäästöinen energiapolitiikka, joka perustuu sekä taloudelliseen menestykseen, hyvinvointiin että ympäristöystävällisyyteen. Kivihiilen käytöstä luovutaan 2020-luvulla. Energiatuotantomme on fossiiliton 2030-luvulla.

Ilmastorintaman kommentit:

Paperilla Suomi tekee tätä kaikkea jo nyt. RKP ei ehdota yhtäkään konkreettista toimenpidettä tilanteen parantamiseksi.

Päästökauppa on käytössä oleva toimiva järjestelmä. Sen haasteita ovat kuitenkin tällä hetkellä heikko kattavuus ja liian matala hinta. Saastuttaja maksaa- hanke voisi tarjota ratkaisua ainakin ensimmäiseen ongelmaan, mahdollisesti myös jälkimmäiseen. Kaikki ratkaisumallit jotka vahvistavat markkinaehtoisia päästöjä vähentäviä mekanismeja ovat tervetulleita. Tästä näkökulmasta seuraamme mielenkiinnolla sen edistymistä.

Ilmastorintaman kommentit:

Kyllä Saastuttaja maksaa -hankkeen sopimusehdotus tarjoaa ratkaisun sekä kattavuuden että matalan hinnan haasteisiin.

Kansainvälisesti kattavuus paranee, kun sopimus houkuttelee uusia maita hinnoittelun piiriin. Kansallisella tasolla sopimus lisää päästöjen hinnoittelun ja muiden vastaavien toimien hyväksyttävyyttä ja tätä kautta helpottaa päästöjen hinnoittelun laajentamista kansallisella tasolla.

Hinnan nostamisen haaste kiteytyy ns. "vapaamatkustajan ongelmaan". Saastuttaja maksaa -hankkeen käyttämä neuvottelumalli on suunniteltu alusta lähtein ratkaisemaan tämä ongelma. Vapaamatkustajan ongelman ratkaiseminen on välttämätöntä hinnan nostamiseksi riittävälle tasolle.

Hienoa, että RKP tunnistaa markkinaehtoisten ratkaisumallien hyödyt ja tarpeellisuuden!

Hyvää:

Ymmärrys siitä, että ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää globaaleja toimia ja markkinaehtoisten ratkaisumallien kannattaminen.

Huonoa:
Aivan liian ympäripyöreät vastaukset liittyen ehdotettuihin konkreettisiin toimenpiteisiin.

Kannattaako äänestää:
Ei. Jos puolueella ei ole esittää yhtäkään konkreettista avausta, niin ei kannata.

Kokoomus on esittänyt laajan valikoiman keinoja vuoden alussa julkistetussa ympäristöpoliittisessa ohjelmassaan. Se sisältää toimenpiteitä niin energiantuotannon kuin liikenteen sekä kiertotalouden osalta. Painopisteenä on siirtyminen vähähiilisten teknologioiden käyttöön ja tämän nopeuttaminen mm. verotuksen ja sääntelyn avulla. Konkreettisia keinoja ovat mm. seuraavat:

• Tehdään päästöttömien ratkaisuiden valinta jatkuvasti helpommaksi niin yrityksille kuin kotitalouksille ensisijaisesti päästöjen hinnoittelulla.
• Ajetaan päästötalkoiden nopeuttamista Euroopan unionissa ja kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Saatetaan päästöhinnoittelu tasolle, jolla se on pääasiallinen ohjauskeino puhtaaseen energiaan siirtymisessä erillisten tukien sijaan.
• Tarkistetaan EU:n vuodelle 2030 asetettua päästöjen vähentämistavoitetta siten, että 40 prosentin vähennysten sijaan tähdätään vähintään 55 prosentin päästövähennyksiin. Ohjataan vähennykset pääosin päästökauppasektorille, jolloin päästövähennykset toteutuvat tehokkaasti edullisuusjärjestyksessä.
• Harkitaan päästökauppasektorilla tarvittaessa päästöjen riittävän hinnoittelun varmistamista ns. lattiahintamallilla vähintään pohjoismaisen sähkömarkkinan laajuisella alueella.
• Suomen verotuksessa siirretään verotuksen painoa työn ja yrittämisen verotuksesta haittojen verotukseen.
• Kokoomus hakee EU-ja WTO-tasolla ratkaisuja, joilla epäreilua kilpailua voidaan kompensoida esimerkiksi hiilitullein niissä tuoteryhmissä, joissa hiilipäästöjen hinnoittelu EU:n kanssa kilpailevassa tuotantoympäristössä on olennaisesti kevyempi ja päästöhinnoittelulla merkittävä vaikutus tuotannon sijoittamiseen.

Ilmastorintaman kommentit:

Kokoomuksen esittelemät keinot ovat hyviä päästöjen vähentämiseksi kustannustehokkaasti EU:n alueella. Globaali taso ja systeemisen muutoksen edistäminen ovat silti vielä aivan lapsen kengissä.

Kuten monilla muillakin puolueilla, myös Kokoomuksella ainoa globaalin tason muutokseen tähtäävä ehdotus ovat hiilitullit.

Tarkempi tarkastelu paljastaa, että Kokoomuksen hiilitulliesityksessä lähtökohtana ei edes ole päästöjen vähentäminen, vaan kotimaisen teollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen. Tässä ei tietenkään ole mitään väärää, ja asialla on jopa pieni vaikutus päästöihin. Vaikutus on kuitenkin häviävän pieni, mikäli hiilitullia ei joko yhdistetä kansainväliseen sopimukseen hiilipäästöjen hinnoittelusta tai muulla tavoin varmisteta, että muilla mailla on taloudellinen kannustin alkaa hinnoitella päästöjä omassa maassaan.

Syy miksi tullit eivät yksinään vähennä päästöjä juuri ollenkaan on siinä, että tullit asettavat kotimaisen ja ulkomaisen teollisuuden samaan asemaan ainoastaan EU:n sisällä tapahtuvan myynnin osalta. Tulli ei tee tuon taivaallista, kun suomalainen ja kiinalainen terästä tuottava yritys myyvät tuotteitaan missä tahansa EU:n ulkopuolella.

Mikäli todella haluamme turvata kotimaisen teollisuuden kilpailukyvyn, on asia tehtävä kunnolla. Yksi vaihtoehto on yksinkertaisten tullien sijaan käyttää päästömaksujen tasausta (Border Carbon Adjustments), joka korjaa kilpailutilanteen niin EU:n sisällä kuin EU:n ulkopuolella. Tällöin päästömaksualueen ulkopuolelle tapahtuvasta myynnistä ei tarvitse maksaa päästömaksua, koska sitä eivät maksa ulkomaisetkaan yritykset.

Tämä on parempi myös päästöjen vähentämisen kannalta: kun päästömaksu ei heikennä millään tapaa teollisuuden kilpailukykyä, voidaan päästömaksu nostaa aivan eri tasolle kuin yksinkertaisen hiilitullin tapauksessa.

Kuvatun kaltainen päästömaksujen tasaus sisältyy Citizens' Climate Lobbyn suosittelemaan hiilimaksu- ja -osinkojärjestelmään. Toivomme Kokoomuksen tutustuvan tähän aloitteeseen sekä päästömaksujen tasaukseen ylipäätään.

Hiiliosinkojärjestelmän käyttöönotosta on juuri tehty eurooppalainen kansalaisaloite (joka kaikkien ilmastosta huolestuneiden kannattaa allekirjoittaa heti). Aloitteeseen voi tutustua täällä: https://citizensclimateinitiative.eu/ 

Vielä parempaan tulokseen (sekä kilpailukyvyn turvaamisen että päästövähennysten kannalta) päästään, kun hiiliosinkojärjestelmä yhdistetään Saastuttaja maksaa -hankkeen ajamaan kansainväliseen ilmastosopimukseen.

Hiilipäästöjen hinnoittelu on Kokoomuksen näkemysten suuntainen tapa päästöjen vähentämisessä. Samoin periaate, jonka mukaan negatiiviset ulkoisvaikutukset kuuluu mahdollisuuksien mukaan hinnoitella. Hankkeen tavoitteet ovat siis sinänsä mielestämme aivan oikeita. Kokoomus kuitenkin painottaa sitoutumista nykyisiin ilmastosopimuksiin ja käytössä jo olevien mekanismien tehostamista, esimerkkinä päästökauppa.

Ilmastorintaman kommentit:

Hienoa, että Kokoomus näkee tarpeen ulkoisvaikutusten hinnoittelemiselle!

Ilmastorintama ei suinkaan ole ehdottamassa, että Suomi ja EU voisivat lipsua nykyisistä ilmastosopimuksista. Päinvastoin, mielestämme EU:n tulisi jopa huomattavasti korottaa Pariisin ilmastosopimuksen yhteydessä antamiamme kansallisia päästövähennyssitoumuksia.

Saastuttaja maksaa -hankkeen sopimusehdotus on nimenomaan suunniteltu alusta pitäen niin, että se toimii täysin saumattomasti nykyisten ilmastosopimusten rinnalla, ja paikkaa niiden heikkoja kohtia.

Sopimuksen nerokkuus (emme siis kehu tässä itseämme vaan sopimuksen suunnitelleita tutkijoita) on siinä, että sen puitteissa kukin maa voi itse valita haluamansa lähestymistavat hiilipäästöjen hinnoittelemiseksi. Valtioiden ei tällöin tarvitse päästä sopuun siitä, että mikä tapa päästöjen hinnoittelemiseen on kaikista paras.

EU voi siis aivan hyvin jatkossakin käyttää päästökauppaa päästöjen hinnoittelemiseen. Kansainvälinen sopimus tekisi vain sen, että tiukentaessaan päästökauppaa EU ei ainostaan vähentäisi omia päästöjään, vaan edistäisi systeemistä muutosta globaalilla tasolla.

Juuri tämä globaalilla tasolla tapahtuva systeeminen muutos on se, joka toistaiseksi puuttuu Kokoomuksen ehdotuksista.

Hyvää:

– Ymmärrys siitä, että ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää globaaleja toimia, ja että tarvitsemme suoran sääntelyn rinnalle myös markkinaehtoisia ratkaisumalleja.
– Halu kiristää EU:n päästövähennystavoitteita.

Huonoa:
Systeeminen globaalin tason muutos on vielä hieman hakusessa. Periaatteet ovat aivan oikein (kuten päästöjen hinnoittelun käyttäminen ohjaamaan yritysten ja kuluttajien valintoja), mutta keinot tähän pääsemiseksi globaalilla tasolla puuttuvat. Osa ehdotuksista on kyllä oikean suuntaisia. Parempiakin ratkaisuja on kuitenkin tarjolla – sellaisia, jotka edistävät nimenomaan systeemistä muutosta ja nopeasti.

Kannattaako äänestää:
EU:n politiikan tasolla Kokoomuksen ehdotukset eivät ole yhtään hassumpia. Tältä osin Kokoomusta voisi aivan hyvin äänestää. Ilmastorintama on kuitenkin huolissaan Kokoomuksen perinteisestä vastahankaisuudesta kotimaisten päästövähennysten suhteen. Niiden takia vastaus on kuitenkin "ei".

Vaikka emme voi suositella Kokoomuksen äänestämistä ilmastoperusteilla, haluamme kuitenkin antaa pisteet Kokoomuksen 1. vastauksen yhteydessä antamista erittäin hyvistä ehdotuksista!